Pääyhteistyökumppanit
Yhteistyökumppanit

Nähtävyydet

Tällä sivulle on kerätty kohteita Imatralta, Ruokolahdelta, Rautjärveltä, Parikkalasta, Punkaharjulta ja Lappeenrannasta

 

Sijaintitietoja löytyy myös näistä ositteista:
http://www.ekarjala.fi/retkeily/
http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_map

 

IMATRA


Tarkemmat tiedot löytyy osoitteesta: www.gosaimaa.fi

 

Koskinäytös
Joka päivä klo 18


Kruununpuisto
Imatrankosken ympäristö sai jo varhain tunnustuksen, kun vuonna 1842 perustettiin koskimiljööstä Suomen ensimmäinen luonnonpuisto. Nykyisin Kruununpuisto koostuu neljästä puisto-osasta ja erilaisista nähtävyyksistä. Kruununpuistosta löytyy muinaisuoman puisto hiidenkirnuineen, näköalapaviljonkeja kosken partaalla, Suomen suurin vesivoimalaitos, upea jugendlinna ja kesäteatteri.


Kolmen ristin kirkko
Temppelikatu 1, Imatra.
Avoinna päivittäin 10-18.
Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko on valmistunut vuonna 1957. Kolmoisaihe on sen teemana, ja aihe toistuu kirkossa moniaalla. Kirkon ainoa varsinainen taideteos on tyylitelty lasimaalaus orjantappurakruunu. Kolme valkoista puuristiä ovat alttaritaulun paikalla ja niiden mukaan kirkko on saanut nimensäkin.


Pyhän Nikolaoksen kirkko
Vuokseniskantie 3, Imatra
Avoinna ti-su 12-17
Ortodoksinen kirkko, joka on valmistunut vuonna 1956. Tsasounan on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela. Kirkossa on arvokasta sakraaliesineistöä 1700 -luvulta alkaen. Kirkolta johtaa Vuoksen rantaan vedenpyhityspuisto. Vuonna 1986 kirkoksi vihitty Pyhän Nikolaoksen kirkon suojelupyhimys on nimensä mukaan Pyhä Nikolaos.


Teollisuusyöväen talomuseo
Ritikanranta, Imatra.
Avoinna ti-su 11-17.
Liput 2 / 1 €.
Työväestön asunnoiksi alettiin rakentamaan pieniä kasarmeiksi kutsuttuja asuntoja. Kaksi jäljellä olevaa rakennusta entisöitiin työväenasuntomuseoksi. Esineistö museoon on saatu paikallisilta asukkailta lahjoituksina. Jälkipolville on näin säilynyt pala entistä teollisuustyöväen asuinkulttuuria.


Rajamuseo
Immola: Niskapietiläntie 32, Imatra
Avoinna Fin5 viikolla ti-pe 15–20 ja la 12-18, muulloin ti-pe 15-18 ja la 12-18
Rajamuseon perusnäyttely käsittelee Suomen rajojen ja rajavartiolaitoksen historiaa. Näyttelyssä voit myös tutustua itsenäisyyden ajan rajamiesten elämään ja työhön niin sodan kuin rauhankin aikana.


Imatran veteraani- ja lottamuseo
Torkkelinkatu 4, Imatra.
Avoinna päivittäin 12-18.
Liput 5 / 2 €.
Museossa näytteillä mm. talvi- ja jatkosodan muistoesineitä, suomalaisten ja venäläisten sotilaiden asepukuja. Samalla tutustut myös lottatoimintaan.


Imatran taidemuseo ja kaupunginmuseo
Virastokatu 2, Imatra
Avoinna ma-to 10-19, pe 10-16.
Kokoelma koostuu Imatran kaupungin ja Imatran taideyhdistyksen omistamista teoksista, joita yhteensä on yli 1400 teosta. Kokoelmasta löytyy muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Hugo Simbergin ja useiden 1900- luvun alkupuolen tekijöiden teoksia. Museon näyttelytoiminta keskittyy pääasiassa suomalaiseen kuvataiteeseen.


Imatran voimalaitos
Voimalaitoksen näyttelytila avoinna päivittäin klo 11-17
Liput 2 / 1 €.
Vuonna 1922 aloitettiin voimalaitoksen rakennustyöt Imatralla. Valtavan rakennusurakan jälkeen käynnistettiin ensimmäinen koneisto vuonna 1928, ja sähkön toimitus alkoi seuraavana vuonna. Nykyisin voimalaitos tuottaa energiaa seitsemän koneiston voimalla ja on Suomen suurin vesivoimalaitos.

RUOKOLAHTI


Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta: www.ruokolahti.fi ja kilpailukeskuksessa  Ruokolahden kunnan matkailuinfosta.

Ruokolahden kirkko
Kirkonmäki, Ruokolahti
Avoinna su-to 11-18, pe 8-15.30
Puinen ristikirkko valmistui vuonna 1854. Kirkkoa ympäröi hyvin hoidettu piha sankarihautoineen. Tunnetuin Kirkonmäen rakennuksista on kuitenkin kellotapuli vuodelta 1752.


Kotiseutumuseo
Kirkonmäki, Ruokolahti.
Avoinna ti-pe 12-17, su 11-17 Fin5-viikolla ti-pe 12-18 tai tarpeen mukaan
Vanhaan viljamakasiiniin perustettu kotiseutumuseo.


Ruokolahti-talo ja kahvila
Kirkonmäki, Ruokolahti
Avoinna ma-pe 11-18, su 11-16, Fin5-viikolla ma-pe klo 11-20
Kirkonmäellä museon läheisyydessä sijaitseva kotiseututalo.


Halosen talo
Puumalantie, noin 1,5 km:n päässä kirkosta
Avoinna päivittäin 11-18, Fin5 viikolla pidennetty aukioloaika ma-pe klo 11-20

Paikallisten käsityöntekijöiden töiden myyntinäyttely

.
Taidekeskus Antares
Kirkonmäki, Ruokolahti
Avoinna ti-su 11-17, Fin5 viikolla pidennetty aukioloaika klo 11-20
Taidekeskus Antares sijaitsee Ruokolahden kirkonmäellä Puumalantien tuntumassa. Fin5-viikolla Tietä pitkin –näyttely, jossa grafiikkaa, maalauksia, piirustuksia ja veistoksia. Taiteilijat Tiiu Anttinen, Tarja Bruun, Jari Järnström, Maarit Malin-Pötry.

 
Taitotalo
Avoinna 11-18 ja Fin5-viikolla pidennetty aukioloaika ti-la 11-20 Taitavat kädet -myyntinäyttely

Haukkavuori (katso Rautjärvi)

Luolat: Lassilan linnavuori, Sarajärven linnavuori
Lassilan Linnavuori kohoaa Latvajärven rannalla. Vuoren laelle kannattaa kiivetä upean näkymän vuoksi. Lassilan Linnavuoren luola on mahtava: avara, monitahoinen ja päivälläkin pimeä. Luolan muodostaa vuoren halki kulkeva käytävä, joka päättyy yllättävästi jyrkkään vuorenseinämään.
Sarajärven Linnavuori sijaitsee Sarajärven Haapalahden pohjukassa. Linnavuoressa on kaksi luolaa. Toinen niistä on melko pieni, ja sinne pääsee vain köyden avulla laskeutumalla. Toiseen, paljon tilavampaan luolaan on helpompi päästä. Tämä luola koostuu hämärästä eteisestä, pimeästä alaluolasta ja niiden väliin jäävästä käytävästä.

Kolmiköytisen kalliomaalaus
Savilahden Kolmiköytisenvuoressa oleva kalliomaalaus löydettiin kesällä 1977. Maalaus on pystysuorassa rantakalliossa ja sitä suojaa sateelta yläpuolella oleva kalliolippa. Maalauksessa erottuu ainakin yhdeksän kuviota: viisi ihmistä, hirvi, käärme ja kaksi ilmeisesti käärmettä esittävää kulmaviivaa. Maalauksen punamulta on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja väriltään voimakas. Sen sideaineena on käytetty eläinten verta tai rasvaa.


Syyspohjan Salpa-asema
Salpalinja on 1940-luvulla Suomen itärajalle rakennettu puolustuslinja, joka ulottuu Suomenlahdelta Sallaan.
Ruokolahden Syyspohjassa on pienellä alueella nähtävissä Salpalinjaan kuuluvia valmiita linnoitteita, keskeneräisiä ja sortuneita korsuja, veden täyttämiä korsujen pohjakaivantoja sekä kilometrikaupalla järeistä kivistä koostuva panssariestelinjaa. Lähellä Salpa-asemaa on myös sotavankileirin nro 3 muistomerkki. Tämän kovan leirin historiasta saa lisätietoja Ruokolahden matkailutoimistosta.


Suvorovin kanavat
Kanavien historia ulottuu 1700-luvun loppupuolelle. Tällöin Turun rauhan raja katkaisi Suomea hallinneilta venäläisiltä Lappeenranta-Savonlinna -vesitieyhteyden. Uusi kulkureitti jouduttiin kaivamaan neljän kannaksen poikki, joista Ruokolahdella sijaitsevat Kukonharju, Kutvele ja Käyhkää. Museovirasto on kunnostanut erityisesti Kukonharjun kanavaa viime vuosina ja työt jatkuvat.

 
Kuokkalammen lintukosteikko
Järven yli sadan hehtaarin alasta avovesialuetta on vain viisi hehtaaria. Kuokkalampi on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi ja se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Umpeenkasvun myötä pesimälinnuston kannat ovat laskeneet viime vuosina, mutta linnusto on edelleen monipuolinen. Kuokkalammella on näköalapaikka ja torni lintujen tarkkailua varten.


Hukkavuoren luontopolku
Erämainen polku Pohja-Lankilan Marjamäellä muodostuu 3 ja 5 km:n lenkeistä. Luontopolun opas ja rakentaja on Matti Päivinen puh. 0407250078. Polku johdattaa kulkijan eteläsuomalaiseen erämaahan, jossa tapaa merkkejä niin metsien ja metsätyön historiaan kuin nykyiseen elinvoimaiseen eläimistöön.


Retkeily- ja melontareitistö
Alueen järviluonnon kauneuden voi nähdä ja kokea niin Ruokolahden melontareitillä kuin Ruokolahden retkeilyreitilläkin. Molemmat reitit ovat noin 100 km pitkiä. Reittien varrella on useita tauko- ja yöpymispaikkoja. Karttoja myydään seudun matkailutoimistoissa

 

RAUTJÄRVI


Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta: www.rautjarvi.fi, Matkailu

Haukkavuori
Sarajärvellä sijaitseva Haukkavuori on Ruokolahden ja myös koko Etelä-Karjalan korkein paikka. Vuori kohoaa noin 80 metrin korkeuteen Sarajärven pinnasta mitattuna. Upea näköala avautuu vuorelta järven ja sen metsäisten rantojen yli. Haukkavuori on yksi Kaakkois-Suomen Natura-kohteista ja se on kasvistoltaan ja eläimistöltään arvokasta ympäristöä. Haukkavuori on myös historiallinen maamerkki. Sen kautta ovat kulkeneet Pähkinäsaaren (1323), Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin (1721) rauhojen rajat. Haukkavuoren kallioon hakatut rajamerkit ovat Uudenkaupungin rauhan aikaisia. Haukkavuori on myös suosittu perheiden retkeilykohde.


Hiitolanjoki
Hiitolanjoki on 53 km pitkä joki, josta 8 km virtaa Suomen puolella Etelä-Karjalan Rautjärvellä ja loput 45 km Venäjällä Hiitolassa. Muinoin Hiitolanjoki on ollut vesireitti, kalan antaja, kuljetus- ja uittoväylä sekä myös myllyjen, sahojen ja viimeksi vesivoimaloiden voimanlähde. Juvankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski, joen Suomenpuoleiset kosket, ovat valjastettuja sähköntuotantoon. Jokiympäristö on antoisa tutustumiskohde, olitpa sitten kalastaja, retkeilijä tai vaikka kulttuurihistoriasta ja teollisuusperinteestä kiinnostunut.


Miettilän historiallinen reservikasarmialue
Rautjärven entisen kuntakeskuksessa Miettilässä tiedetään jo 1682 pitäneen majaansa Ruotsi-Suomen aikaisen ruotujakolaitoksen päällikön. Miettilän kasarmit rakennettiin vuosina 1881-83, käsittäen 13 eri rakennusta, joista nykyisin vielä ovat jäljellä komppaniapäällikön asunto, huvimaja, komppanian vääpelin asuinrakennus, varushuone, sairashuone, sauna, kellarirakennus ja ampumaradan tarvikerakennus.
Vuonna 1983 entisöidyn sairastuvan alakerrassa on rajankäyntinäyttely. Näyttelyn merkittävintä kalustoa on 29.5.1981 kenraalimajuri Aaro Astolan aloitteesta valmistunut kasarmialueen (1881-83) pienoismalli. Myös yläkerran Kollaa-huoneissa on nähtävillä varsin kattava näyttely.
Maksuton opastus, josta sovittava erikseen, puh. (05) 444 171 tai (05) 444 149.


Pirunkirkko (luola)
Linnavuori on yksi Pähkinäsaaren ja Uudenkaupungin rauhojen merkkipaikoista. Se on rinteiltään lähes yhtä jyrkkä kuin paremmin tunnettu naapurinsa Haukkavuori. Vuoren jylhän pohjoisrinteen alla on suuri luola, jota nimitetään Pirunkirkoksi. Luolalla on korkeutta muutama metri, syvyydeltään se on noin 5 metriä ja leveydeltään 6-7 metriä. Siinä on runsaasti pieniä onkaloita. Pirunkirkkoa on käytetty suojapaikkana Ison vihan aikana. Vielä jatkosodan loppuvaiheessa paikalliset asukkaat käyttivät luolaa tavaroidensa kätköpaikkana lähtiessään pakoon sodan jaloista.


 

PARIKKALA


Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta: www.parikkala.fi, Matkailu

Siikalahti
Siikalahden lintujärvi on sisäsuomen arvokkain lintukosteikko. Tunnetun lahden retkeilyalueella on havaittu yli 250 lintulajia ja suojelualueella pesii noin 70-80 lintulajia. Siikalahti on matala, ja se houkuttelee vesilintuja. Tuhansia sorsia ja nokikanoja voi nähdä parhaillaan samaan aikaan sen lintutorneista.


Patsaspuisto
Rönkkösen Patsaspuisto on kansainvälisestikin tunnettu ITE-taide kohde. Taiteen Suomi-palkinnon saanut taiteilija Veijo Rönkkönen on tehnyt patsaita puutarhaansa neljän vuosikymmenen ajan ja nyt puutarhaa komistaa yli 450 veistosta. Yli 200 patsaan joogapuisto on erilleen aidattu ja se on kaikkein tunnetuin veistosryhmä. Lukemattomat kukat ja perinnekasvit kukoistavat puutarhassa sulassa sovussa teosten kanssa. Polkuja pitkin vierailija voi kulkea patsasryhmältä toiselle.


Aate-Pekan polku
Oronmyllyn lähimaastossa, eteläkarjalaisessa luonnossa kulkeva polku, jonka varrella näkyvät jääkauden muokkaamat jäljet kuten supat, lammet, harjut, suot ja kalliot. Kulkemisen helpottamiseksi on polulle rakennettu siltoja, portaita ja pitkospuita sekä laavu ja penkkejä levähdyspaikoiksi. Polulla on hyvät opasteet ja oheistieto alueen luonnosta.


Pöröpeikon polku
Polku on reilut kolme kilometriä pitkä hyvin vaihtelevassa kallioisessa maastossa kulkeva reitti. Välillä polku kiipeää kallioiden laella, toisaalla ollaan taas synkissä kuusikkonotkelmissa. Pienen Pörölammen rannalla on laavu, tulipaikka ja vuokrasauna. Polun varrella on erikoisia jääkauden jälkiä. Yksi siirtolohkare on jäänyt roikkumaan jyrkänteen reunalle, toinen taas on kärjellään pystyssä niin, että vain pieni osa isosta kivestä osuu maahan.

 

PUNKAHARJU


Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta: www.punkaharju.fi, Matkailu

Lusto - Suomen Metsämuseo
www.lusto.fi lusto@lusto.fi

Avoinna: Kesä - elokuu 10-19, vanhan aseman esittelypiste 10-17.
Liput 10 / 8 / 5 / perhelippu 25 € (2 aikuista ja lapset alle 15 v)
Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus.
Luston näyttelyt, kokoelmat, tapahtumat, työnäytökset ja teemapäivät kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämässä. Harjualue sekä Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus- ja puulajipuisto tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet tutustua metsienkäytön historiaan ja nykypäivään myös maastossa.
Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsä
Tutkimusmetsä muodostuu puulajipuistosta ja tutkimuspuistosta, joissa kasvaa 54 havupuu- ja 48 lehtipuulajia. Alueen metsätalouteen, metsäntutkimukseen ja luonnonsuojeluun voi tutustua tarkemmin merkittyjen, opastustauluin varustettujen reittien avulla. Puulajipuistossa on esitetauluin kerrottu eri puusuvuista ja -lajeista sekä kotimaisten puulajien erikoismuodoista. Myös puulajipuiston lähellä oleva, luonnontilaan jätetty Kokonharju on käymisen arvoinen.
Reitti- ja puulajipuistoesitteitä on saatavilla Lustosta ja vanhan aseman esittelypisteestä niiden aukioloaikana.

 

LAPPEENRANTA (ja Joutseno)


Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta: www.gosaimaa.fi

Lappeenrannan linnoitus
Kaupungin linnoittamisen aloittivat ruotsalaiset 1720-luvulla. Koska Viipuri oli menetetty Venäjän puolelle, oli Lappeenrannasta tullut Ruotsille tärkeä rajakaupunki. Kun Ruotsin ja Venäjän raja muutamaa kymmentä vuotta myöhemmin siirtyi Kymijoelle, vaihtuivat linnoittajat venäläisiksi. Nykypäivinä linnoitus tarjoaa kävijöilleen runsaasti historiaa.


Hiekkalinna
Lappeenrannan satama
Suomen suurin hiekkalinna! Paljon nähtävää ja koettavaa kaiken ikäisille.


Saimaan kanavan museo
Sulkuvartijankatu 16, Lappeenranta
Avoinna 11-16
Liput 3 / 1,50 €, alle 16v. ilm.
Museossa on nähtävissä kanavarakenteita ja -rakennuksia eri aikakausilta. Saimaan kanavan rakennusvaiheista kertova näyttely löytyy entisestä kanavan yläpiirin piiripäällikön komeasta virkatalosta, joka on rakennettu vuonna 1845. Museon piha-alue on historiallisesti arvokas kunnostettuine kukkaistutuksineen ja puistokäytävineen. Ulkorakennuksessa sijaitsee Suvorovin kanavia esittelevä näyttely.


Etelä-Karjalan automuseo
Harmaakalliontie 1, Rauha
Avoinna su-pe 10-18, la 10-15.
Liput 5 / 2 €
Pääosassa näyttelyesineistössä ovat autot ja moottoripyörät. Esillä on myös kymmenittäin muita kulkemiseen ja liikkumiseen liittyviä esineitä.


 

 

 

  SKVuoksilogo3                       Vaakuna värillinen (kopio)    Imatra            Muokattu vaakuna (kopio)  Ruokolahti 

Ssl vaaka (kopio)

                          Tornator nettilogo                                  ONE WAY nettilogo                                                                                                                                                                                                 

 StoraEnso nettilogo

                                                           

                                                            Pohjola                         Veikkaus