Pääyhteistyökumppanit
Yhteistyökumppanit
Onnellista haikeutta
Anssi Juutilainen

On lauantai-ilta, 17.7.2010. Jotenkin ihmeellinen olo ja tunne. Tuosta tunteesta ei oikein saa selvyyttä, mitä se loppujen lopuksi on. Haikeutta? Väsymystä? Tyytyväisyyttä onnistumisesta? Iloa? Kiirettä? Muistamista? Epävarmuutta?

Pitkä, noin kolmen vuoden projekti on sen oleellisimmalta osalta ohi ja vuoden 2010 Fin5 –suunnistusviikko on saanut tänään päätöksensä. Aamun reippaassa, mutta varmasti kaikkien toivomassa ja virkistävässä sateessa, joka iltapäivää kohti kirkastui miellyttäväksi heinäkuiseksi hellesääksi, kisattiin viikon viides osakilpailu ja ratkottiin lopulliset sijoitukset tuloslistoilla. Päästiin siihen pisteeseen, joka tietyllä tapaa summasi useimpien osallistujien oivallukset ja onnistumiset viikon aikana Ruunalammen rinteillä, Rappukallioilla, Kylmillä vuorilla, Kytösuolla tai Härkojan kankaalla.

Niin myös järjestäjän näkökulmasta. Kilpailunjohtajan, Antti Kanervan liikuttunut kiitospuhe palkintoseremonian yhteydessä nosti kosteutta silmäkulmaan myös monella muulla toimitsijatehtävissä olleella. Tuon puheen aikana koettiin varmasti voimakasta yhteistä onnistumisen iloa kisapaikan katsomossa, johon toimitsijajoukko oli kokoontunut. Monta lähtöä on parin viime vuoden aikana tehty, monta palaveria pidetty ja puhelinsoittoa soitettu. Nyt oli lyhyt hetki aikaa kokea jotain ainutkertaista, juuri tällä paikalla. Yhdessä.

Ei voi kieltää, etteikö viikko olisi ollut täyttä toimintaa. Maanantai ja ensimmäinen päivä kaikessa hektisyydessään ja pienien asioiden selvittelyissään oli kyllä vertaansa vailla. Kun samanaikaisesti itsellä on mielessä vähintäänkin kolme asiaa, jotka pitää tehdä ja samanaikaisesti puheluja on jonoksi asti, oli vain onni, että kännykkäverkko asetti rajoitteita myös järjestäjien puhelinliikenteelle.

Välipäivänä pääsimme kokemaan jotain ainutlaatuista. Huippuliigan sprintti keskellä Imatraa, keskellä vilkkainta turistiaikaa ja keskellä iltapäivää herätti monien mielessä epäilyjä. Välillä itselläkin. Mutta pakko oli uskoa, että miksei se onnistuisi, jos sama onnistuu keskellä Tukholmaa tai Zürichiä. Ja se onnistui, jopa yli odotusten. Ja niin monen taho yhteistyönä, sillä järjestelytehtävissä olivat keskeisissä rooleissa myös Joutsenon Kullervo ja Imatran Urheilijat. Myös tv-lähetys sai välitettyä upean, aurinkoisen kisatunnelman, jota oli seuraamassa ja osaltaan luomassa monituhatpäinen yleisö.

Kilpailukeskuksen purkaminen aloitettiin välittömästi lauantaina ja sunnuntain kuluessa valtaosa rakenteista on jo pakattu siirrettäväksi seuraaville kisajärjestäjille Lohjalle. Jukajärven kylä palaa omaan elämänrytmiinsä. Heinä kasvaa uudelleen, nyt vähän tallaantuneille pelloille. Rasteille johdattelevat polut häviävät ja rastipukit maatuvat aikanaan. Tämä viikko jää kuitenkin ikuisesti kylän historiaan iloisena muistona.

Kiitos siitä Teille kaikille!

Pääsihteeri

2 kommenttia | Kommentoi
Lupausta paremmasta
Mara Asikainen
2 kommenttia | Kommentoi
Ilmastonmuutostako?
Suunnistaja
0 kommenttia | Kommentoi
Pyörre vetää mukaansa
Anssi J
1 kommentti | Kommentoi
Finvitosen henki
Anssi Juutilainen / Fin5 2010 pääsihteeri
28 kommenttia | Kommentoi

 

  SKVuoksilogo3                       Vaakuna värillinen (kopio)    Imatra            Muokattu vaakuna (kopio)  Ruokolahti 

Ssl vaaka (kopio)

                          Tornator nettilogo                                  ONE WAY nettilogo                                                                                                                                                                                                 

 StoraEnso nettilogo

                                                           

                                                            Pohjola                         Veikkaus